Lapset ja nuoret ovat palanneet koulun penkille. Jännittävää aikaa monelle. Osa ovat ensimmäistä kertaa pyöräilleet itse kouluun, toisille koulukyyti on ollut uutta ja jotkut ovat aloittaneet uuden jännittävän arjen vanhemman tai huoltajan saattamana.
Samaan aikaan, kun suomalaiset koululaiset suunnistavat takaisin koulutielle, monessa muussa maassa Euroopassa koulujen ovet pysyvät vielä kiinni elokuun loppuun saakka. Perheet viettävät vielä lomaa yhdessä, ja vanhempien kesälomatkin painottuvat heinä–elokuuhun, ei kuten Suomessa, kesä–heinäkuuhun.
Olen aina suhtautunut epäilevästi ajatukseen kesäloman siirtämisestä myöhemmäksi. On tuntunut siltä, kuin puututtaisiin toimivaan perinteeseen, koulu päättyy lauantaina viikolla 22.
Vanhempana ja luokanopettajana toimineena olen myös huomannut, että kevään lopussa, pitempi tauko on monelle lapselle todella tarpeen. Kevätlukukausi on pitkä.
Opetusministeri Anders Adlercreutz nosti alkuviikosta esiin sen, että Suomen kouluvuosi kulkee eri tahdissa muun Euroopan kanssa. Meidän kesälomamme alkaa selvästi aiemmin kuin naapurimaissa, ja se voi aiheuttaa ongelmia perheille, jotka yrittävät sovittaa yhteen loma- ja arkipalapeliä. Tämä vaikuttaa myös kotimaan matkailuun, turismikausi katkeaa lyhyeen, kun koulut alkavat jo elokuun alussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo nyt selvittää, mitä hyötyjä ja haasteita myöhemmässä koulun aloitusajankohdassa olisi.
Adlercreutz painottaa, että kyse ei ole yksinkertaisesta muutoksesta: Ylioppilaskokeet, korkeakoulujen aikataulut ja varhaiskasvatus vaikuttuisivat tällaisesta muutoksesta. Moni asia muuttuu, ei pelkästään koulurepun pakkaamisen päivämäärä. Adlercreutz mainitsee myös, että pidempi pääsiäisloma voisi olla osa ratkaisua, jotta kevätlukukaudesta ei tulisi liian raskas oppilaille.
Toteamus on paikallaan. Jos kesälomaa siirretään, täytyy samalla varmistaa, että keväällä on riittävän pitkä tauko. Oppilaiden väsymys kevätlukukauden lopussa on todellinen asia, eikä sitä saa sivuuttaa.
Vaikka olen suhtautunut epäilevästi tähän kokonaisuuteen, on fiksua, että tämä nyt tutkitaan kunnolla, koska tämä on jokavuotinen keskustelunaihe. Näin isoihin päätöksiin, jotka koskevat kaikkia lapsia ja perheitä, pitää olla vahva pohja tutkimuksista ja faktoista. Raportissa tulisi huomioida kaikki näkökulmat – kouluyhteisön, lasten, elinkeinoeläman, perheiden jne.
Tiedämme jo, että on näkemyseroja. Esimerkiksi ruotsinkielisen opettajajärjestön FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin muistuttaa, että idea kesäloman siirtämisestä ei perustu koulun tarpeisiin vaan enemmänkin taloudellisiin syihin: turismiin, työelämään ja eurooppalaiseen rytmiin, ja ei niinkään oppimistuloksiin tai oppilaiden hyvinvointiin.
OAJ:n teettämän kyselyn mukaan 63 % opettajista uskoo, että kesäloman siirto heikentäisi oppimistuloksia. Ja kaiken tämän keskellä, emme ole vielä kuulleet mitään oppilailta.
Olemme tällä ja viime hallituskaudella tehneet panostuksia oppimistuloksien parantamiseen ja lasten hyvinvointiin. On luontevaa tarkastaa millä tavalla koulujen alkamis- ja päättämisajankohdan muuttamisella on lasten ja nuorten motivaation puutteeseen ja jaksamiseen.
Luvassa on mielenkiintoinen raportti. Katsotaan, löytyisikö malli, jossa lapset saavat ansaitsemansa tauon, kouluvuosi toimii järkevästi, ja perheillä ja yrityksillä olisi paremmat toimintaedellytykset. Meidän pitää uskaltaa ajatella uudella tavalla, ja tottakai laittaa lasten etu keskiöön.